Jo muinaisissa egyptiläisissä hieroglyfeissä on esiintynyt lyhytjalkaisia koiria esittäviä kaiverruksia.
1500-luvulta lähtien tästä rodusta on löydettävissä tietoja myös Euroopassa. Mäyräkoiran havaittiin soveltuvan erityisen hyvin luolametsästykseen, ja edelleen niitä käytetään metsästyksessä. Suomen Kennelliittoon tämä saksalainen rotu hyväksyttiin 1890-luvulla.

Mäyräkoirasta on olemassa yhdeksän eri muunnosta, lyhyt-, karkea- sekä pitkäkarvainen kolmessa eri koossa: kaniini-, kääpiö- sekä normaalikokoinen. Rodusta on metsästyksen lisäksi moneen muuhunkin harrastukseen, esimerkiksi agilityyn, rally-tokoon, nose workiin sekä tietysti näyttelyharrastuksiin. Mäyräkoira on erinomainen terapiakoira viisautensa ansiosta. Se lukee omistajaansa kuin avointa kirjaa, kun sille päälle sattuu. Moni mäyräkoiran omistaja kutsuukin itseään omistajan sijaan palvelijaksi. Tämä kertoo paljon mäykyn luonteesta - mukavuudenhaluinen, viisas pieni koira, jolla on jättiläisen ego.

Elämä mäyräkoiran kanssa vaatii palvelijaltaan hyvää huumorintajua, tuo ovela matala makkara osaa hurmata ja yllättää joka päivä. Ei siis ihme, että mäykkyjen palvelijoiden päässä soi taukoamatta vanha tuttu laulu "Järjen veit ja minusta orjan teit..."

Kerran mäyräkoira, aina mäyräkoira.