Metsistä saatiin pitkään pöydän antimet ja monet muut tarveaineet sekä rakennus- ja kotitarvepuut. Myöhemmin sieltä saatiin myös metsänmyyntituloja sekä ansiotuloja metsä- ja uittotöistä ja puuta jalostavista tehtaista. Valtion asutustoiminnan tuloksena perustettiin runsaan kuudenkymmenen vuoden kuluessa 1890-luvun lopulta 1960-luvulle lähes 300 000 tilaa tai tonttia. Näistä runsas kolmasosa liittyi sotien jälkeiseen siirtoväen, rintamamiesperheiden ja muiden maanhankintaan oikeutettujen asuttamiseen.

Pekka Virtasen ja Asta Kietäväisen kirja Kunnailta salomaille — metsät asutustilojen elämässä kertoo asutustoiminnan vaiheista aina Kustaa Vaasan ajoista lähtien. Asutustoiminta tiivistyi jatkosodan jälkeiseen maanhankintalakiin, jonka myötä sadattuhannet suomalaiset löysivät uuden kodin metsien kyljestä. Vielä neljännesvuosisadan ajan työt omilla ja muiden metsäpalstoilla kuuluivat tavalliseen arkeen, kunnes koneellistuva maa- ja metsätalous eivät enää tarjonneet toimeentuloa kaikille maalla asujille. Alkoi muutto salomailta koivukyliin.