Miten ulkomaalaisiin, lähinnä Itä-Euroopasta tulleisiin katukerjäläisiin pitäisi suhtautua? Tulisiko heille antaa rahaa vai kulkea ohi? Millaiset viranomaistoimet ja auttamismuodot olisivat mahdollisimman humanitaarisia ja ihmisoikeuksia edistäviä? Suurin osa katukerjäläisistä on EU-kansalaisia ja siksi oikeutettuja moniin etuuksiin. Työvoiman vapaa liikkuvuus ja työnhaku ovat EU:ssa perusoikeuksia. Vaikka elinkeinonharjoittaminen olisi kerjäämistä, maahantuloa ei voida estää, jos paperit ovat kunnossa. Viranomaiset voivat puuttua kerjäämiseen vasta kun se on aggressiivista tai jos se vaarantaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden.
Kerjääminen eilen ja tänään pyrkii hälventämään katukerjäläisten synnyttämää hämmennystä tarjoamalla välineitä ajankohtaiseen keskusteluun. Eri tieteenalojen edustajat avaavat artikkeleissaan historiallisia, oikeudellisia ja sosiaalipoliittisia näkökulmia kerjäämiseen. Teoksessa tarkastellaan muun muassa irtolais- ja romanipolitiikan historiallisia lähtökohtia ja tämän päivän sosiaalipoliittisia ulottuvuuksia Suomessa ja Pohjoismaissa sekä kontrollipolitiikan mahdollisuuksia hallita kerjäämistä EU-maissa. Artikkeleissa pureudutaan myös ihmisoikeuksiin ja erityisesti liikkumisvapauteen liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin sekä auttamisen haasteisiin ja antamisen dilemmaan nimenomaan katukerjäläisten osalta.
Ydinkysymys – niin eilen kuin tänäänkin – on, tarvitsevatko kerjäläiset kontrollia vai olisivatko erilaiset auttamisen muodot riittävän tehokkaita ehkäisemään ihmisten lähtöä kerjuulle?
Kirjoittajat: Kaarlo Arffman, Susan Kuivalainen, Anne Mikkola, Virpi Mäkinen, Anne Birgitta Pessi, Heikki Pihlajamäki, Panu Pulma, Mikko Puumalainen.
Saatavana myös e-kirjana.