Kiinasta tuli ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella mitattuna maailman suurin talous vuonna 2014. Se on kiinteä ja edelleen kasvava osa maailman talousjärjestelmää ulkomaankaupan, siihen liittyvien sopimusten, arvoketjujen, suorien sijoitusten sekä rahoitusmarkkinoiden kautta. Kiinan talous on kokemassa merkittävää muutosta, jolla on vaikutusta myös Suomen ja Kiinan välisiin taloudellisiin suhteisiin. Maan kokonaistuotannon ja investointien kasvu ovat hidastumassa ja kysynnän painopiste on siirtymässä kotimaisen kulutuksen suuntaan.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan laaja-alaisesti Kiinan talouden kehityssuuntia sekä Suomen ja Kiinan välisiä taloussuhteita tilastojen ja yrityksille suunnatun kyselyn avulla. Muihin EU-maihin verrattuna Kiinan osuus Suomen viennistä on suhteellisen korkea. Erot ovat kuitenkin kaventuneet, kun osuus Suomen viennistä ei ole kasvanut 2010-luvulla, vaikka Kiinan osuus maailmantaloudesta on kasvanut selvästi. Kiina oli vuonna 2015 kolmanneksi merkittävin suomalaisten yritysten sijaintimaa ulkomailla. Myös kiinalaisten sijoitukset Suomeen ovat kasvussa.

Kiinan markkinat ovat hyvin kilpaillut, ja siellä menestyminen vaatii maan talouden syvällistä tuntemista. Kiinan taloudessa on erilaisia riskejä ja sen markkinoiden toiminnassa on ongelmia. Kiinan ja useiden muiden Aasian maiden markkinat ovat kuitenkin jatkossakin maailmantalouden veturi.