Suomalainen utopia on romaani, pamfletti ja toimenpide-ehdotus, jota kirjoittaja on kirjoittanut useamman vuoden keräten yhteiskunnallisen kehittymisen alalta ideoita ja haaveita. Se on konkreettinen, kaunokirjallinen ja filosofinen utopia, joka on kirjoittajansa ideaali. Se on tarina, jossa vanhus, Liston ja nahkatakkinen nuorimies istuvat Aurajoen rannalla ja puhuvat.

Se ei ole maksanut valtiolle seitsemääsataatuhatta euroa. Se ei anna ympäripyöreitä vastauksia epämääräisiin kysymyksiin eikä lannistu apatian aikakaudelle. Se haastaa ja siinä on ajatusta. Reaalipolitiikaksi kutsuttu utopia on nimittäin oikeaa utopiaa epätodellisempaa.

“Utopioita on yleisesti pidetty pikemminkin nimekkäiden kirjailijoiden kirjallisina kuriositeetteina kuin vakavina kannanottoina poliittisten ongelmien ratkaisuihin.” - H.F. Russell Smith.

“Tämä ei ole kumpaakaan edellä mainituista ja silti hitusen kumpaakin.” - Ville Hytönen.