Viljo Sohkasen ’Punakaartilaisen päiväkirja’ on ensimmäinen sisällissodan aikaisiin päiväkirjamerkintöihin perustuva punakaartilaisen teos. Sohkanen kirjoitti päiväkirjaa rintamalla sekä myös vankileirillä löytämiinsä lappusiin ja viimeisteli teoksen 1920-luvun alkuvuosina. Kirja julkaistiin kuitenkin vasta 50 vuotta sisällissodan jälkeen.

Sohkanen teoksen vahvuus on toteavassa dokumentaarisuudessa, tarkoissa havainnoissa ihmisestä ja yhteiskunnasta. Lisäksi ’Punakaartilaisen päiväkirja’ taustoittaa kansalaissodan syitä ja seurauksia. Jälkiviisasteluun Sohkanen ei sorru, vaan osoittaa surullisen sisällissodan mielettömyyksien yhteiskunnalliset taustat.

Viljo Sohkanen (1900–1989) liittyi 17-vuotiaana Tikkurilan punakaartiin. Hän toimi lääkintämiehenä mm. Kavantsaaren rintamalla Antreassa. Jäätyään saksalaisten vangiksi huhtikuussa 1918 hän joutui Suomenlinnan vankileirille yli kahdeksi kuukaudeksi ja vapautui 1.7.1918. Samaan aikaan hänen isänsä Juho oli Tammisaaren pahamaineisessa vankileirissä, jossa hän myös menehtyi elokuussa 1918. Sohkanen toimi myöhemmin mm. Helsingin maalaiskunnan ensimmäisenä sosiaalijohtajana vuosina 1958–1963. Suomalaisen hyvinvoinnin eteen tekemästään työstään hän sai sosiaalineuvoksen arvon.

’Punakaartilaisen päiväkirja’ julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1967 (Weilin & Göös) ja toisen kerran 1988 (Työväenperinne). Tämä painos sisältää myös
Sohkasen vuonna 1987 julkaiseman ’Tikkurilan Punakaartin välskäri muistelee’ -omakustannekirjankeskesiltä osiltaan. Teos on runsaasti kuvitettu.