Supertulivuoret, tappajavirukset vai väestöräjähdys – miten todennäköisiä ovat ihmiskunnan uhkakuvat?

Maailmanloppua on ennustettu kautta historian. Uskonnot ovat pelotelleet tuomiopäivällä ja luonnonmullistusten on uskottu pyyhkäisevän ihmislajin maapallolta. Miten maailma loppuu selvittää, mitä tällä hetkellä tiedetään maailmanlopun uhkakuvista ja niiden toteutumisen todennäköisyydestä.
Katastrofielokuvat ovat iskostaneet mieliimme kuvia tulivuorenpurkauksista, asteroideista ja vastustuskykyisistä viruksista. Maailman suurimpien tulivuorten purkautuminen merkitsisi maailmanlaajuista katastrofia – tuhka aiheuttaisi vulkaanisen talven, jonka aikana maapallolta loppuisi ruoka. Myös iso asteroidi tai komeetta saisi aikaan valtavan tuhon, ja esimerkiksi sika influenssa on herättänyt pelon viruksista, jotka leviävät ruton lailla ennen kuin parannuskeino löydetään.


Todennäköisin uhka on kuitenkin ihmislajin liikakansoitus maapallolla. Meitä on täällä viisi miljardia liikaa, joten ennen pitkää ruoka ja puhdas vesi loppuvat, päädymme energiakriisiin ja kuivuus näivettää pellot. Kun nälkäpakolaiset suuntaavat kuivimmilta alueilta Eurooppaan, suljemmeko heiltä rajat? Taistellaanko seuraavassa maailmansodassa luonnonvaroista?
Teos pohtii maailmanlopun faktoja yleistajuisesti ja paniikkia lietsomatta.

Miten maailma loppuu ei ole hilpeä kirja, mutta se herättää pohtimaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksia.