Kirjassa käsitellään 100 vuoden iän saavuttavaa, valtakunnallista metsänhoitoyhdistysorganisaatiota. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia palveluorganisaatioita ja sellaisina ainutlaatuisia koko maailmassa.

Metsänhoitoyhdistykset tulivat lakisääteisiksi vuonna 1950. Sen jälkeen ne ovat olleet kovien paineiden ja kiistojen kohteena. Varsin ankaraakin kritiikkiä ovat esittäneet ajoittain metsäteollisuus, eräät poliittiset puolueet ja kilpailuviranomaisetkin. Lisäksi merkittävä osa metsänomistajista on suhtautunut kielteisesti pakollisiin, lakisääteisiin metsänhoitomaksuihin.

Kirjassa kuvataan metsänhoitoyhdistysten syntyä, kehitystä ja toimintaa. Keskeisellä sijalla ovat myös metsänhoitoyhdistyksiin kohdistuneet kehittämispyrkimykset vuosikymmenten aikana. Kirjan lopussa arvioidaan metsänhoitoyhdistysten nykytilaa sekä tulevaisuuden näköaloja.

Metsänhoitoyhdistyksiin kohdistuu sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia, joiden takia ne ovat paljon aiempaa vakavampien haasteiden edessä. Tätä merkitsee jo se, että metsäteollisuus sekä kasvavat metsäpalveluyritykset tarjoavat yhä enemmän palveluita metsänomistajille, mikä voi johtaa palveluiden merkittävään uusjakoon. Metsänhoitoyhdistysten menestyminen tässä kilpailussa riippuu niistä itsestään: vain tavoittelemalla pelkästään parasta tulosta jokaiselle metsänomistajalle yhdistykset voivat menestyä tulevaisuudessa.