Kuluvalla vuosikymmenellä suomalainen työelämä kohtaa rakennemuutoksen, jota voi verrata 1950- ja 1960 -lukujen teollisuuden ja palvelujen kasvuun. Eläkkeelle siirtyvien määrä ylittää jo ensi vuonna työmarkkinoille tulevien nuorten määrän. Työelämän murros saattaa entisestään kiihdyttää osaamisvaatimusten kasvua.Työmarkkinoiden kehitys, jossa työvoiman tarjonta yhä vähenee samalla kun työvoiman kysyntä kasvaa, jatkuu Suomessa vielä parikymmentä seuraavaa vuotta. Murroksen seurauksena on työvoiman saatavuudesta tulossa yksi tärkeimmistä alueiden ja yritystoiminnan kehittämisen haasteista. Vuosina 2001-2010 Pohjois-Savon nykyisestä työvoimasta siirtyy eläkkeelle kolmasosa, yhteensä 29000 henkilöä. Elinkeinoelämän ja palveluiden kasvun ansiosta odotetaan syntyvän lisäksi runsaat 7000 uutta työpaikkaa Niukentuva työvoiman tarjonta ohjaa yhä enemmän yritysten sijaintipäätöksiä ja vaikuttaa kaikkien työnantajien kehittymisedellytyksiin. Yritykset sijoittuvat sinne, missä on tarjolla koulutettua työvoimaa. Kun koulutukseen tulevat ikäluokatkin samaan aikaan pienenevät, koulutusta ei ole mahdollista pelkästään lisätä, vaan sitä on suunnattava uudelleen. Koulutus pitää mitoittaa siten, että työvoiman saatavuus maakunnan strategisesti tärkeillä ja poistumasta eniten kärsivillä toimialoilla turvataan. Toivomme, että raportti ja sitä edeltänyt vuorovaikutus eri koulutus- ja työmarkkinatahojen kanssa tuottaisi perusteluja ja näkökulmia maakunnan koulutuspoliittisen päätöksenteon sekä koulutussuunnittelun tueksi. Julkaisun toivotaan lisäksi olevan avuksi Mitenna laskentamallin laajentuessa kaikkiin maakuntiin osana OPM:n vuoteen 2008 ulottuvaa kehittämissuunnitelmaa. Maakuntalaskelmat tullaantoteuttamaan koko maassa samaan tapaan kuin Pohjois-Savon Mitenna-laskenta.