Heinäkuussa 1942 Ahokylän Harjun talon asioista huolehtivat vanhaemäntä Elma ja hänen miniänsä Martta, Elman iäkkään Juho-veljen auttaessa heitä. Avuksi talon töihin saadaan sotavanki Ivan, joka osoittautuu taitavaksi, oppivaksi ja ystävälliseksi mieheksi. Kylän miehet, myös Martan mies Seppo, ovat rintamalla, jotkut heistä kaatuvat, jotkut palaavat kotiin haavoittuneena. Kirjeet kulkevat, vapaahetkinään kylän nuoret naiset neulovat sotilaille lämmintä paketteihin, jotkut toimivat lottina rintamalla. Säännöstely ja puute kaikesta haittaa jokapäiväistä elämää. Yhdessä kuitenkin selvitään ja saadaan maatilojen työt tehdyksi. Seppo kaatuu muutama kuukausi ennen Helmi-tyttärensä syntymää. Muun avun puuttuessa Ivan joutuu toimimaan kätilönä. Elämä Harjulla vakiintuu, arki rakennetaan niin hyväksi kuin pystytään. Kun sota lopulta päättyy, hartaasti odotettu rauha tuo ilon, mutta myös suuren surun. Ann Vidgren on pääkaupunkiseudulla asuva yläsavolaisen maatalon tytär. Hän on perehtynyt laajasti sota-aikaan ja sotavankien kohtaloon kotirintamalla. Hän kuvaa kirjassaan ihmisten arkea, iloja ja suruja. Ennen kaikkea ihmisten kykyä sopeutua ja jaksaa, kun on pakko.