Urheilussa kiellettyjä aineita ja menetelmiä kutsutaan dopingiksi. Koukeroisia kieltolistoja on julkaistu 1960-luvulta asti, mutta urheilijoiden hyväksyntää ne eivät ole ikinä saaneet. Syy siihen on ilmeinen: virkistysliikuntaa suosivien dopingsääntöjen noudattaminen tekisi kilpaurheilun mahdottomaksi.

Kirjassaan Piikit ja pillerit Erkki Vettenniemi lähestyy dopingaihetta urheilijoiden näkökulmasta. Urheilijan ainoa tehtävä on fyysisen suorituskykynsä kehittäminen, mitä hanketta Suomessa tukee valtiovaltakin. Samaan aikaan valtio rahoittaa virtsatestejä, joilla tuloskuntoa pyritään hillitsemään ja joihin urheilijat pakkotoimin alistetaan.

Vettenniemen mukaan taistelu dopingia vastaan on 2000-luvun urheilullista fundamentalismia. Harhautuneen idealismin nimissä lietsottu hysteria estää keskustelun virtsakontrollin mielekkyydestä. Jos tällä alalla toimisi työpaikkademokratia, urheilijat olisivat jo koonneet rivinsä ja tehneet lopun antidopingiksi kutsutusta hullutuksesta.

Piikit ja pillerit ilmestyy Teoksen Teesi-sarjassa, jossa julkaistaan ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin pureutuvia puheenvuoroja.