Parantaja Katri on historiallinen romaani Suomen katoliselta keskiajalta ja Vesa Luukkosen sukutarinan kolmas osa; edelliset ovat Niinisaareen (2006) ja Omalla konnulla (2008). Keskushenkilönä on nyt toisesta osasta tutun Reko Tahvonpojan tytär, jolla varhain havaitaan parantajan, ennustajan ja myös nykykielellä taiteilijan kykyjä; Katrin tuohelle piirtämät maisemakuvat herättävät hämmennystä ja kauhua. Rekolla ja äitipuoli Mielikillä on epäilyksensä, mutta Katri päästetään kuitenkin naapurissa asuvan parantamisen salat tuntevan ukko-Sunin oppiin - erinomaisin, mutta myös traagisin tuloksin.

Katri on kaunis ja erilainen lapsi ja nuori tyttö. Hänen katseensa herättää luottamusta niin eläimissä kuin ihmisissä, mutta jälkimmäisissä viriää myös ennakkoluuloja ja kateutta, ja ennen pitkää konflikteja ratkotaan esivallan toimin. Maallinen valta on Katrin puolella, ja pääseepä hän aina Viipurin linnaan hoitamaan sen isännän, tulevan kuninkaan Kaarle Knuutinpojan puolisoa. Viipurin matka kuitenkin myös vahvistaa hänen erillisyytensä, ja palattuaan hän saa havaita joutuneensa kateellisen rahvaan ja valtansa puolesta pelkäävän kirkon puristuksiin. Pyöveliksi kutsutaan kylmäsilmäinen piispa Olavi Maununpoika, ja Katrin kaamea kohtalo näyttää sinetöidyn. On Reko-isän vuoro lähteä kuninkaisiin.