Aiempi tutkimus sijoittaa 1600-luvun porvarisnaiset kodin piiriin hoitamaan taloutta ja lapsia. Sen mukaan naiset eivät osallistuneet kodin ulkopuoliseen toimintaan kuin pakosta. Veli Pekka Toropainen osoittaa turkulaisia porvarisnaisia koskevassa väitöstutkimuksessaan, että todellisuudessa naiset olivat aktiivisia toimijoita kaikilla elämän osa-alueilla.

Veli Pekka Toropaisen väitöstutkimus perustuu naisten koko elämänkaaren eri osa-alueiden tarkasteluun. Tarkasteltavia osa-alueita ovat esimerkiksi koulutus, avioliitto sekä naisten taloudellinen toiminta ja esiintyminen oikeudessa. Tutkimuksessa korostuu naisten osallisuus perheessä ja kaupunkiyhteisössä. Toropaisen mukaan Suomen 1600-luvun kaupunkien porvarisnaisten toimintaa ei ole tutkittu aiemmin johdonmukaisesti.

─ Naiset eivät olleet perheestään, suvustaan tai Turun paikallisyhteisöstä erillään olevia yksilöitä, vaan tärkeä osa niitä. Siksi heidän toimijuuttaan ei voi eikä tule erottaa aikakautensa ja yhteisönsä kontekstista, Turun yliopistossa väittelevä Veli Pekka Toropainen sanoo.

Porvariston naisia on tutkittu Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa enenevässä määrin 1990-luvulta lähtien. Lukemalla tarkoin useita eri lähderyhmiä on mahdollista löytää porvarisnaisten elämän keskeiset tekijät ja jopa heidän henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. Raastuvan- ja kämnerinoikeuden pöytäkirjoista on mahdollista koota palapeli, josta hahmottuu henkilön toiminnan kokonaiskuva.