39 naista, 39 kohtaloa tarinoina, joissa kuuluu naisten oma ääni liki neljänsadan vuoden takaa. Näin alkaa niistä eräs: "Lankesin yksinäisyydessäni toiseen mieheen ja Johan Hörnigk kutsui minua
huhtikuussa 1642 jokamiehen huoraksi. Kerroin oikeudelle saaneeni
Bållmanilta aviolupauksen ja suostuneeni siksi tämän kanssa vuoteeseen. En ollut kuitenkaan eronnut laillisesti miehestäni, joka oli hylännyt minut ja muuttanut Pohjanmaalle."

Kirjan kaupunkilaisnaiset - mahtilesket, porvarskat, kapakkaruusut, piiat ym. - elivät 1600-luvun Turussa. Kertomukset eivät ole kuvitteellisia, vaan naisten tarinat ovat koottu oikeuslähteistä. Nämä tarinat kerrotaan tiivistettynä ja osin myös sanatarkasti siten kuin pöytäkirjoihin oli kirjattu.

Lukukokemuksena teos on elämänkertatyyppinen muistelmateos. Kirjasta ilmenee miten porvarisvaimo pyöritti menestyvää ruukkia, mikä oli kaupungin kätilöiden rooli oikeustapauksissa, miten itsenäiset lesket taktikoivat omaisuuttaan ja elämäänsä tai miten kävi kaupungin ilmeisen huoran kuudelle lapselle? Entä saivatko naiset 1600-luvulla avioeron?

Teos on kunnianosoitus naisille, jotka vihdoin pääsevät ääneen. Nykyhetkestä katsottuina osa oikeusjutuista tuntuu pikkumaisilta – kuten piispattaren tappelu oikeudessa puolen metrin mittaisen kankaanpalan vuoksi tai kaikki ne kunnianloukkausasiat, joita kaupungin raadissa käsiteltiin kerta toisensa jälkeen. Oman mielenkiintoisen osansa tarinoihin tuovat rahojen ja tavaroiden lainaamiset ja velkojen perintä. 1600-luvun ihmisten välinen lainajärjestelmä muistuttaa osin nykyistä osakekauppaa. Tuotto-odotuksia oli, samoin konkreettisia riskejä.

Teoksen kirjoittaja Veli Pekka Toropainen (FT) on erikoistunut tutkimaan 1600-luvun oikeuspöytäkirjoja. Hän toimii Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa tutkijana ja on keskittynyt Turun 1600-luvun historiaan. Hän on julkaissut lukuisia tutkimuksia kaupungin porvaristosta, porvariston naisista sekä muista kaupunkilaisista, kuten pyöveleistä.