KUUSAMON KOSKISOTA käsittelee osin pilke silmäkulmassa 1950-luvun puolivälissä alkanutta Kuusamon koskien suunniteltua kahlitsemista ahneen voimatalouden alttarille. Tuolloin Suomen valtion omistama Imatran Voima Oy ja suurten teollisuusyritysten omistama Pohjolan Voima Oy taistelivat uskomattomin ottein Kuusamon koskien omistuksista.

Kuusamon isojaon keskeneräisyys ja koskiosuuksien ostoista syntynyt farssi pelastivat todennäköisesti Kuusamon kosket. Lopullisesti Iijokisuunnitelma, jossa Kitka- ja Kuusinkijoki olisivat jääneet kuiville, käänsi kuusamolaiset koskien rakentamista vastaan.Voimayhtiöiden koskiosuusostojen melskeissä rahaa valui manttaalinomistajien kukkaroihin lähes puoli miljardia markkaa. Koskia ei koskaan rakennettu eikä rahoja isänniltä vaadittu takaisin. Miten ja millaisten tapahtumaketjujen jälkeen koskisota sai päätepisteensä?

Tarina kuljettaa lukijaa aikajärjestyksessä sanomalehtien alkuperäisartikkeleiden (huom! sanajärjestys, sisennykset, lyhenteet yms,) ja asiakirjojen kautta. Mukana on myös fiktiivinen osuus, jossa paikalliset ihmiset elävät farssinomaisen koskisodan pyörteissä omaa arkeaan.

Miten käy ajankohtaisen Livojärven säännöstelytaistelun Pudasjärvellä? Säännöstely vaatii koskilain avaamisen, jonka mukaan myös Kuusamon kosket ovat suojeltu voimataloudelta.