Väitöstutkimus tarkastelee nationalismin käsitettä nyky-Venäjällä historiallisena ilmiönä. Työ perustuu neljään tutkimusartikkeliin, joissa analysoidaan vuosien 2000–2020 välillä tuotettua tekstiaineistoa. Tämän ajanjakson aikana Venäjän politiikassa on tapahtunut niin kutsuttu konservatiivinen käänne, kun hallinto on muuttunut entistä itsevaltaisemmaksi sekä korostanut ulkoisia uhkakuvia. ”Nationalismin nousulla” on selitetty monia muutoksia Venäjän politiikassa erityisesti kevään 2014 jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan ja Ukrainan sota alkoi.
Väitöstutkimusta perustelee havainto siitä, että nationalismin kieli on Venäjällä muutoksessa: Venäjän hallinto pyrkii yhdenmukaistamaan tulkintoja kansasta ja sen erityispiirteistä samalla kun käsitettä käytetään selittämään Venäjän viimeaikaista politiikkaa. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida näitä muutoksia nationalismin käsitteen käytössä ja asettaa ne laajemmin ajan ja paikan kontekstiin. Lisäksi tutkimuksessa halutaan huomioida nationalismin sanan ja käsitteen moniulotteinen suhde, sillä nationalismia ylläpitävässä puheessa ei välttämättä käytetä itse sanaa. Nationalismi-sanan kielteinen kaiku arkikielessä vaikuttaa sen käyttöön tutkimusaihetta rajaavana analyyttisena käsitteenä sekä sen soveltamiseen politiikassa, ja nämä kielenkäytön tavat limittyvät.
Väitöskirja asettuu osaksi kriittisen nationalismin tutkimuksen perinnettä, jossa kansa(kunta) nähdään sosiaalisen luomisprosessin tuloksena. Koska tämä prosessi tapahtuu ensisijaisesti kielessä, tutkimuksessa hyödynnetään käsitehistoriallista lähestymistapaa. Sen avulla käsitteiden, metaforien ja narratiivien käyttöä analysoidaan kansakuntaa tuottavassa politiikan kielessä. Kieli rajaa myös käytännön politiikan mahdollisuuksia, sillä retoriset valinnat osoittavat kansaan kuulumisen ehtoja, jotka vaikuttavat konkreettisesti ihmisten elämään.
Väitöstutkimuksen julkaisuista välittyy nykyhallinnon tulkinta yhtenäisestä Venäjän kansasta. Sitä perustellaan painottamalla voitokasta menneisyyttä, perinteistä henkis-eettistä arvopohjaa ja historiallista monikansallisuutta, jossa etnisillä venäläisillä on erityinen, kansaa kokoava rooli. Hallinnon nationalistinen argumentti piirtää kansakunnan rajat sekä nykyisen valtion rajoja laveammiksi että suppeammiksi sen mukaan, ketkä hyväksyvät hallinnon määrittelemät Venäjän perinteiset arvot. Tämän tulkinnan ei voi kuitenkaan sanoa päättäneen käsitteellistä kamppailua, sillä politiikan ylätasolla nationalismiin liitetyt merkityssisällöt ovat erilaisia kuin arkikielessä. Nationalismi pitäisi siksi ymmärtää ennemmin poliittisena argumenttina, joka on luonteeltaan muuttuva ja vaatii jatkuvaa huomiota.
Huom. kirjaan on painettu virheellinen ISBN 978-951-653-469-9. Kirjan oikea isbn on 978-951-653-469-8.
