Liikunta edistää keski-ikäisten miesten luottamusta tulevaisuuteen

Väitös lääketieteen alalta

Väittelijä: LL Maarit Valtonen

Väitösaika ja -paikka: 8.10.2011 klo 12, Vanha Ortopedia, Auditorio, Jyväskylä

Vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet kokevat enemmän toivottomuuden tunteita kuin liikuntaa harrastavat, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Maarit Valtosen tuore väitöstutkimus. Aiempien tutkimusten mukaan toivottomuus eli vähäiset odotukset tulevaisuutta ja omia kykyjä kohtaan lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolleisuutta sekä huonontaa elämänlaatua. Valtosen tutkimus osoitti, että toivottomuus on vahvasti yhteydessä myös metaboliseen oireyhtymään.

Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavuuksia sokeri-, insuliini- ja rasva-aineenvaihdunnassa, kohonnutta verenpainetta sekä keskivartaloon painottuvaa ylipainoa. Nämä altistavat etenkin tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille. – Kansanterveyden edistämistyössä ja potilaiden hoidossa lääkärien tulisi huomioida perinteisten riskitekijöiden lisäksi yksilön henkiset voimavarat sekä elämänasenne, Valtonen muistuttaa.

Valtosen tutkimuksen mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat miehet kokevat vähemmän toivottomuutta itsensä ja tulevaisuutensa suhteen riippumatta muista masennusoireista. Liikunnan harrastaminen näyttäisi myös suojaavan toivottomuuden tunteilta seurannan aikana. – Omien kykyjen tunnistaminen ja tulevaisuuden usko vaikuttavat sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin, toteaa Valtonen.

– Tulokset korostavat jälleen kerran liikunnan kokonaisvaltaista merkitystä terveydelle. Liikunnan edistämiseen täytyy panostaa myös tulevaisuudessa – se on edelleen yksi halvimpia lääkkeitä.

Suomessa on noin 250 000 diagnosoitua tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi noin 200 000 ihmistä sairastaa tautia tietämättään. Heistä suurimmalla osalla on metabolinen oireyhtymä. Diabeetikkojen sairaanhoitokustannusten osuus kaikista Suomen terveydenhuoltomenoista on noin 10 prosenttia.

– Kansana vaadimme, että yhteiskuntamme huolehtii hyvinvoinnistamme ja laittaa terveytemme etusijalle – eikö olisi syytä vaatia sitä myös itseltämme, kysyy Valtonen. – Suurella osalla meistä terveys riippuu pitkälle niistä pienistä valinnoista, joita päivittäin itse teemme. Puolen tunnin päivittäinen satsaus hyvinvointiin liikunnan muodossa ei pitäisi olla meiltä liikaa vaadittu.

Väitöstutkimus oli osa Itä-Suomen Yliopiston laajaa väestöpohjaista Sepelvaltimotaudin Vaaratekijätutkimusta. Tutkimuksessa kartoitettiin 2682 keski-ikäisen miehen masennusoireita kattavilla kyselylomakkeilla, määritettiin sydän- ja verisuonitauteihin liittyvät riskitekijät, arvioitiin liikunta-aktiivisuus sekä mitattiin kestävyyskunto. Seurantatutkimukset suoritettiin 4 ja 11 vuoden kuluttua.

Maarit Valtonen on ollut LIKES-tutkimuskeskuksessa Itä-Suomen Yliopiston liikuntalääketieteen koulutusohjelmassa vuodesta 2008 alkaen. Hän toimii lääkärinä Keski-Suomen keskussairaalassa sekä LIKES-Mehiläinen urheiluklinikalla.

Lääketieteen lisensiaatti Maarit Valtosen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and the Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men (Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Johan Eriksson Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Leo Niskanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painokelpoinen kuva on osoitteessa http://uef.fi/vaitoskuvat . Lisätietoja: Maarit Valtonen, p. 020 762 9518,