Tutkimuksen kohdejärvillä toteutettiin maastoseurantoja päävyöhykemenetelmällä ja arkistoilmakuviin pohjautuvaan vesikasvien ilmakuvatulkintaan. Maastoaineistosta lasketuista lajimittareista parhaiten järven tilaa kuvasivat lajimäärä ja järvityypille ominaisten taksonien osuus kokonaislajistosta. Myös arkistoilmakuvista tulkittu kasvittumisaste (kelluslehtisen ja ilmaversioisen kasvillisuuden runsaus mahdollisella esiintymisalueella) erotteli vertailujärvet kuormitetuista kohteista.