Hannu Välimäki tekee tutkimuksessaan selkoa kirkollisverotuksen pitkästä historiasta
Vanhaan testamenttiin pohjautuva kymmenysverotus vakiintui Suomessa kirkollisverona 1300-luvulla. Vero muodostui luontaistuotteina suoritettavista maksuista, jotka jaettiin piispan, kirkkoherran ja pitäjänkirkon kesken. Kruunu määräsi 1600-luvulta lähtien papiston palkkauksesta. Palkkausasetuksissa säädeltiin tarkkaan, miten seurakuntalaisten ja yritysten maksut määräytyivät ja miten ne kannettiin. Varsinainen kirkollisvero säädettiin vuonna 1922 papiston palkkauslaissa, jossa se sidottiin maanomistuksen sijasta kunnallisverotukseen