ASA:n vaikutus raskausmyrkytykseen, sikiön kasvunhidastumaan sekä prostanoidisynteesiin Doppler-tutkimuksen avulla valikoiduissa riskiraskauksissa
Raskausmyrkytys on raskauden jälkipuoliskolle painottuva häiriö, jonka klassiset oireet ovat verenpaineen nousu, turvotukset ja valkuaisvirtsaisuus, ja joka saattaa johtaa kouristuksiin. Yleismaailmallisesti ajatellen se on yleisin äidin ja sikiön kuolinsyy.
Raskausmyrkytys käsitetään istukasta johtuvaksi sairaudeksi, jossa verisuonia laajentavan prostasykliinin tuotanto on alentunut, ja verihiutaleista tulevan tromboksaanin tuotanto on puolestaan lisääntynyt, mikä johtaa verihiutaleiden kokkaroitumiseen ja pienten verisuonten supistumiseen. Nämä havainnot ovat johtaneet ajatukseen, että verihiutaleiden toimintaa estävillä lääkkeillä kuten asetyylisalisyylihapolla (ASA) saatettaisiin estää tai hidastaa taudin puhkeamista. Aikaisemmat ristiriitaiset tulokset ASA:n tehosta raskausmyrkytyksen estossa ovat saattaneet johtua eroista potilasvalinnassa. Hoidon aloitusajankohta ja käytetty ASA-annos ovat myös vaihdelleet suuresti.
Aluksi selvitimme ASA:n annoksen merkitystä prostanoidien muodostumiselle sekä raskauden aikana että muulloin. Annostasoilla 0,5 2 mg/kg/vrk saavutettiin kaikilla tromboksaanin tuotannon väheneminen ilman haitallista vaikutusta prostasykliinin tuotantoon. Tämän vuoksi jatkotutukimuksiin valittiin pienin annos eli 0,5 mg/kg/vrk.
Satunnaistetussa, lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa 120 raskaana olevalle naiselle, joilla esitietojen perusteella katsottiin olevan suurentunut riski raskaudenaikaiseen verenpainetautiin tai sikiön kasvunhidastumaan tehtiin 12-14 raskausviikolla kohtuvaltimoiden ultraäänitutkimus (Doppler). Naiset, joilla oli poikkeava virtauskuvio molemmissa kohtuvaltimoissa satunnaistettiin ASA- ja lumeryhmiin. Käytettyä 0,5 mg/kg ASA:n vuorokausannosta nostettiin, mikäli äidin raskauden aikainen painonnousu oli yli 10% lähtöpainosta. ASA-hoito ehkäisi merkitsevästi raskauteen liittyvän verenpainetaudin, etenkin varhaisen ennen 37 raskausviikkoa ilmaantuvan taudin ja raskausmyrkytyksen kehittymistä. Sikiön kasvunhidastuman esiintymiseen ASA-hoidolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.
Tutkimuksemme perusteella kohtuvaltimoiden Doppler-tutkimuksella voidaan jo 12-14 raskausviikolla riskiraskauksien joukosta löytää ne raskaudet, jotka vaativat huolellista seurantaa, ja joissa on suurentunut riski raskaudenaikaiseen verenpaineen nousuun ja raskausmyrkytykseen. Toisaalta normaali virtauskuvio kohtuvaltimoissa alkuraskaudessa poissulkee suurelta osin verenpaineen nousuun liittyvät vaikeat raskauskomplikaatiot. Kohtuvaltimoiden virtausmittaukseen liittyvien väärien positiivisten löydösten määrän vähentämiseksi tulisi tulevaisuudessa kehittää jokin menetelmä.
ASA-hoito ehkäisee raskauteen liittyvää verenpaineen nousua ja raskausmyrkytystä, kun hoito kohdistetaan korkean riskin omaaviin raskaana oleviin naisiin ja hoito aloitetaan jo 12-14 raskausviikolla.
