Sairaus ja kipu muistuttavat meitä fyysisyydestämme tavalla, jota emme pääse itse valitsemaan. Kivulle ei aina löydy selitystä, mutta onko joku silloin väärässä? Kuka - kivusta kärsivä ihminen vai lääketiede, joka ei kykene osoittamaan selitystä saati hoitoa kivulle? Miksi "teistä ei löydy mitään vikaa" kuulostaa tarkoittavan "lakatkaa hyvä ihminen valittamasta ja lopettakaa kuvittelu, muuten pidän teitä hulluna". Entä kivun lähteet - etsimmekö selitystä hermoista ja lihaksista silloinkin, kun pitäisi uskaltaa kohdata maailma ympärillämme?
Anneli Vainio pohtii ihmisen psykofyysisyyttä kokeneen kipulääkärin silmin. Krooninen, diagnoosia vaille jäävä kipu haastaa ajattelumme ja pakottaa kysymään, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme terveydestä ja sairaudesta. Haluammeko medikalisoituneessa kulttuurissamme kieltää ruumiin vajavaisuudet ja itsemme psykofyysisinä olentoina? Hamuamme ihmepillereitä, mutta etsimmekö niitä fyysiseen kipuun, elämisen ongelmiin vai molempiin? Ruumis muistaa, ja kipu on ruumiin puhetta. Sen vetoomus on osoitettu jokaiselle meistä.
Anneli Vainio on lääketieteen tohtori ja anestesiologian erikoislääkäri, joka on työskennellyt pitkään kipupotilaiden ja saattohoitopotilaiden parissa Suomessa, Kanadassa ja Kaakkois-Aasiassa. Hän on toiminut mm. Terhokodin johtajana, HYKS:n kipuklinikan erikoislääkärinä ja McGill-kipuklinikan johtajana Montrealissa.