Yli 200 kilometrin mittainen Kymijoki on eniten taidemaalauksissa kuvattu Suomen joki, se on ollut 1700-luvulta lähtien muokkaamassa käsitystämme kansallismaisemasta. Uitot ja koskenlaskut, lauttamatkat ja kestikievareiden pidot olivat jylhän jokirannan asukkaille arkea. Joki on ollut elämän virta, joka on myös vienyt rakkaita ja jonka varrella on koettu monien sotien hävitykset. Se oli Ruotsin ja Venäjän rajajokena vuosina 1743–1809. Silti rajaa ylitettiin, kielloista huolimatta.

Suurista kalansaaliista ovat kilpailleet paikallisten asukkaiden lisäksi munkit ja ruhtinaat. Paroni Kasper Wrede nousi Kymijoen jäältä ilmaan lentääkseen ensimmäisenä suomalaisena moottorikoneella. Koskien voimaa ovat hyödyntäneet rautaruukit ja paperitehtaat, ja teollisuuden myötä Kymijoen vesi likaantui. Teollisuuden toimenpitein se myös puhdistui lohijoeksi ja nykyiseksi virkistysalueeksi ja melontareitiksi.

Kymijoella-kirja kertoo joen historiasta, tästä päivästä ja tulevaisuuden mahdollisuuksistakin. Jokivarren asukkailta on kerätty kirjaan tarinoita ja kuvituksena ovat vanhat postikortit – niidenkin piirtäjiä joki on innoittanut vuosisatojen ajan.

FM Ulla-Maija Sievinen on kotkalainen tietokirjailija ja toimittaja.