Romanian Moldaviassa elää hieman yli parinsadantuhannen vähemmistökansa, joista suuri osa puhuu edelleen äidinkielenään arkaaista unkarin kieltä. He erottuvat valtaväestöstä myös siksi, että ovat roomalaiskatolisia. Nämä csángóunkarilaisiksi kutsutut ovat pääosin maataloudesta riippuvaisia. Heidän kylissään ei ole juuri teollisuutta eikä palvelualan työpaikkoja.
Romania on syrjinyt csángóunkarilaisia järjestelmällisesti ja pyrkinyt sulattamaan heidät valtaväestöön, eikä heille ei ole myönnetty vähemmistöasemaa. Tämä teos kertoo csángóunkarilaisten esimerkin avulla, miten pienten vähemmistökansojen asema on jatkuvasti uhanalainen vahvojen kansakuntien keskellä.
Entinen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa, joka on tutustunut csángóunkarilaisiin kahdeksalla Romaniaan suuntautuneella matkallaan, on taistellut syrjittyjen csángóunkarilaisten rinnalla heidän kulttuuristen ja kielellisten oikeuksien puolesta.