LL Eeva Tuunaisen korva-, nenä- ja kurkkutautiopin alaan kuuluva väitöskirja Ikähuimaus ja kaatuminen kotona ja laitoksessa asuvilla iäkkäillä henkilöillä. Väestön vanhenemisen myötä ikääntyneiden huimauksen diagnosoinnin ja hoidon tarve sekä vaatimukset nousevat. Tutkimuksessamme arvioimme ikähuimauksen esiintyvyyttä sekä kotona että laitoksessa asuvilla iäkkäillä henkilöillä. Totesimme ikähuimausta 68 %:lla (49/72) laitoksessa asuvista iäkkäistä ja 44 %:lla (42/96) kotona asuvista iäkkäistä henkilöistä. Ikähuimaus oli yhteydessä kaatumistaipumukseen kummassakin ryhmässä. Kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden kaatumistaipumus tuli esille myös tasapainolevyllä suoritetuissa mittauksissa, jossa ne, jotka olivat kaatuneet, pystytttiin erottamaan joukosta kahden tasapainolevymuuttujan avulla. Laitoksissa asuvien iäkkäiden tasapainotulokset paranivat kolmen kuukauden tasapaino- ja lihasharjoittelun jälkeen. Kolmen kuukauden ohjattu lihas- ja tasapainoharjoittelu vähensi kaatumisia laitoksissa asuvilla iäkkäillä enemmän kuin omatoiminen harjoittelu. Kliinisissä sisäkorvatutkimuksissa suurimmalla osalla laitoksessa asuvilla iäkkäillä oli sisäkorvasairaudesta kertovia testilöydöksiä. Ikähuimaus terminä sisältää iäkkään kokeman huimauksen ja tasapainohäiriöt, jotka voivat olla hyvin monimuotoiset. Iäkkään huimauksen monimuotoisuuden vuoksi moniammatillinen lähestyminen oireisiin ohjaa oikeaan diagnoosiin, tunnistaa suuremmassa kaatumisvaarassa olevat iäkkäät ja varmistaa kohdettuihin jatkotutkimuksiin/hoitoon ohjautumisen.