Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lasten ja vanhusten yhteisen palvelukeskuksen toimintakulttuuria kahdesta eri näkökulmasta – toimintakulttuuria erilaisina toimintakäytäntöinä ja kulttuuria merkityksenantona. Tutkimuksen toteutuskonteksti on yksityinen palvelukeskus, jossa lasten päiväkoti ja vanhusten asumis- ja tukipalveluja on sijoitettu samaan rakennukseen, osittain yhteisiin tiloihin. Toimintakulttuuria jäsennetään organisaatiokulttuurin käsittein. Tutkimuksessa painottuu varhaiskasvatuksen ja lasten näkökulma.

Tutkimuskohteena olevaa ilmiötä lähestytään yhteiskuntatieteellisesti suuntautuneen lapsuudentutkimuksen lähtökohdista käsin ja tutkimusmenetelmänä on etnografia. Aineisto on kerätty havainnoiden lasten ja vanhusten kohtaamisen tilanteita sekä haastatellen lapsia, vanhuksia, henkilökuntaa, johtoa sekä vanhempia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten ja vanhusten yhteisessä palvelukeskuksessa muodostui tiettyjä toimintakäytäntöjä. Keskeisiksi teemoiksi yhteisissä toimintakäytännöissä nousivat toiminnan suunnittelu ja organisointi, yhteiseen toimintaan osallistuminen sekä aika ja tila toiminnan määrittäjinä. Lapsilla ja vanhuksilla on yhteisessä palvelukeskuksessa useita mahdollisuuksia sekä suunniteltuihin että spontaaneihin kohtaamisen tilanteisiin. Lasten ja vanhusten välille kehittyi sosiaalisia suhteita, ja lasten ja vanhusten välillä oli sanallisen vuorovaikutuksen lisäksi runsaasti sanatonta vuorovaikutusta.

Sukupolvien yhteiselle toiminnalle annetuissa merkityksissä tuli esille lasten näkökulmasta muun muassa lapsen itsetunnon ja sosiaalisen kehityksen tukeminen sekä tiedon ja kulttuurin siirto. Vanhukset saivat elämäänsä sisältöä, ja heillä oli mahdollisuus kompetenssin tunteen säilyttämiseen. Henkilökunta koki työskentelyn lasten ja vanhusten yhteisessä palvelukeskuksessa sekä rikkautena että haasteena. Vanhemmat suhtautuivat myönteisesti lasten ja vanhusten yhteiseen toimintaan. Yhteisenä merkityksenä kaikille osapuolille tuloksissa tuli esille mahdollisuus yhteisöllisyyden kokemiseen.

Tutkimus antaa kokonaiskuvan lasten ja vanhusten yhteisen palvelukeskuksen toimintakulttuurista. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että lasten ja vanhusten yhteinen palvelukeskus on toimiva ja kehittämisen arvoinen varhaiskasvatuksen ja vanhusten palvelujen muoto.