Millainen on ollut suomalaisten tutkijanaisten tie? Miten he nousivat ensimmäisiin akateemisiin virkoihin? Millaisia ovat nykyajan urapolut? Suomalaisten naisten tie tieteen huipulle on ollut kivinen. Vielä 1900-luvun alussa naisten oli anottava vapautusta sukupuolestaan päästäkseen edes opiskelemaan yliopistossa.

Kolme ensimmäistä suomalaista naisprofessoria olivat historian professori Alma Söderhjelm Åbo Akademissa (1927), synnytys- ja naistentautiopin professori Laimi Leidenius Helsingin yliopistossa (1930) ja silmätautiopin professori Hilja Teräskeli Turun yliopistossa (1945). Lue, keitä tuli heidän jälkeensä.

Kirjassa nykypäivän naisprofessorit tarkastelevat omaa urapolkuaan ja pohtivat kohtaamiaan vaikeuksia ja sitä, miten yliopiston ovet aukenivat heille. 2020-luvulla naisten osuus professuureista on edelleen vain kolmannes. Miksi tasa-arvo etenee kovin hitaasti?

Erilaisten ihmisten vuorovaikutus synnyttää uusia oivalluksia. Tasapainoisempi sukupuolijakauma kaikilla tieteenaloilla johtaisi parempiin työyhteisöihin ja parempaan tutkimukseen. Kirjassa haastatellut esittävät ajatuksiaan myös siitä, mikä tukee ja edistää naisten uraa ja auttaa rakentamaan tiedeyhteisöä kaikille.

FM Tuula Vainikainen on pitkän linjan tiedeviestijä ja tietokirjailija. Hän on työskennellyt myös yliopistohallinnossa. Dosentti Anu Lahtinen on Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Helsingin yliopistossa. Sukupuolihistoria ja koulutuksen historia ovat hänen erityisalojaan.