Kirja tarkastelee sosiaaliseen ja inhimilliseen toimintaan ulottuvien palvelurobottien haasteita yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmista. Se tarttuu kysymyksiin, miten älykkäiksi ja oppiviksi kutsuttuja laitteita sovelletaan esimerkiksi vanhusten hoidossa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa tai miten niitä käytetään koulujen pedagogisina laitteina lasten oppimisessa.

Teknologia on aina muokannut yhteiskuntia, mutta se on neutraaliudestaan huolimatta myös poliittinen voima. Yhteiskuntien toimivuuden perustuessa yhä enemmän ohjelmisto- ja laiterobotiikkaan joudumme pohtimaan sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vallankäytön näkymättömämpää ydintä.

Millaista yhteiskuntaa olemme robotteinemme luomassa ja mitkä ovat ihmisten mahdollisuudet tätä kehitystä hallita? Entä miten kansalaisten näkemykset ja toiveet huomioidaan?

Robottikehityksen ohjaus vaatii teknologian tietoisempaa demokraattista ennakointia. Kirjassa nousevat esille robottien kehitys ja niiden soveltamisesta ja käytöstä saadut kokemukset, mutta myös niiden laajemmat sosiaaliset, eettiset ja poliittiset perustelut.

Teoksen kirjoittajat edustavat yhteiskuntatieteellisen ja filosofisen teknologiatutkimuksen, hoivatutkimuksen ja työelämän tutkimuksen sekä filosofian ja etiikan tutkimuksen parasta mahdollista kärkeä.