Tampereella toimii tällä hetkellä häkellyttävän monta kohtuullisen nuorta, erittäin persoonallista ja aktiivista säveltäjää. Tämä ei olisi mahdollista ilman Tampereen sävellyskentän grand old mania, Jouni Kaipaista, joka niin Tampereen Musiikkiakatemian sävellyksen lehtorina kuin Tampere Filharmonian nimikkosäveltäjänä ja tamperelaisena kulttuuripersoonana inspiroi meitä nuorempia. Jounin vilpitön ja syvä rakkaus musiikkiin ja muuhunkin taiteeseen, kuten kirjallisuuteen sekä hänen ensyklopedinen tietämyksensä ja kyltymätön uteliaisuutensa jättivät meihin kaikkiin lähtemättömän vaikutuksen. Jounin kuolema oli suuri surun hetki koko Tampereen musiikkikentälle, meille jäi suuri ikävä ja kaipaus. Tommi Hyytinen tilasi minulta käyrätorvisonaatin juuri Jounin poismenon aikoihin, ja päätin omistaa teoksen Jounin muistolle. Teoksessa käydään läpi monenlaista emootiota sekä taitetta kohtuullisen laajakaarisen sonaattimuodon puitteissa. Teoksen viimeinen osa on hyvin voimakkaasti nimenomaan surulaulu Jounin muistolle. Käyrätorvi jatkaa myös projektiani kirjoittaa sonaatit kullekin soolosoittimelle ja pianolle.