FT Tuomas Hopun kirjoittaman kirjan ”Tampereen taisteluista Pälkäneelle ja Hauholle – Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen reservipataljoona vapaussodassa” käsittelee Etelä-Pohjanmaan I reservipataljoonan vaiheita vapaussodassa. Pataljoonan miehistössä oli eniten miehiä Kauhajoelta ja Ilmajoelta, mutta runsaslukuisesti myös Ylistarosta, Ylihärmästä, Jalasjärveltä, Peräseinäjoelta, Kuortaneelta, Seinäjoelta, Nurmosta ja Lehtimäeltä. Kirjan lopussa on DI Aarne Korpi-Kyynyn laatimat miehistöluettelot.

Senaatti määräsi helmikuussa 1918 autonomian ajalta periytyneen vuoden 1878 asevelvollisuuslain olevan edelleen voimassa. Sen perusteella aseisiin kutsuttujen ”vakinaisen väen” jääkärijoukkojen lisäksi ryhdyttiin kouluttamaan myös asevelvollisia reserviläisjoukkoja. Etelä-Pohjanmaalla reserviläisten koulutus käynnistyi aluksi paikallisesti, mutta lähes välittömästi miehet määrättiin siirrettäväksi aivan rintaman läheisyyteen Vilppulaan. Sieltä Etelä-Pohjanmaan I reservipataljoonaksi nimetty joukko kulki Tamperetta kohti etenevien valkoisten joukkojen jäljessä.

Pataljoonaa ei mainittavasti ollut ehditty kouluttaa, kun se joutui maaliskuun lopulla Messukylän ja Tampereen raskaisiin taisteluihin. Tampereen valtauksen jälkeen pataljoona siirrettiin Pälkäneen– Hauhon rintamalle, jossa sillä oli edessään vielä kaksi ankaraa taistelua. Pälkäneen Laitikkalassa ja Hauhon Alvettulassa pataljoona kärsi jälleen raskaat tappiot ja päätti sotansa vihollisen takaa-ajoon Hämeen läänin Koskelle (Hämeenkoski). Vain hieman yli kuukauden kestäneen sotaretken aikana pataljoonasta oli kaatunut tai haavoittunut kuolettavasti 90 miestä.