Tunnetun tekijän kirja polttavan ajankohtaisesta aiheesta, Venäjästä. Kirja vastaa suomalaisia laajasti kiinnostaviin pohdintoihin Venäjästä, sen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Ukrainan kriisi on paljastunut, kuinka tärkeänä Venäjä pitää Ukrainan säilymistä omassa vaikutuspiirissä, kovallakin hinnalla. Ukrainen kriisi on myös paljastanut, että Venäjä ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä muuttumassa länsimaiseksi demokratiaksi. Vanha Venäjä on palannut, vanha laajentumishalu polttelee edelleen venäläisten sieluja.
Elämme käännekohtaa, jonka jälkeen Venäjä ei ole enää entisensä. Millaisen Venäjän naapurina me suomalaiset saamme ja joudumme tulevaisuudessa elämään? Onko vanha Venäjä se ikuinen Venäjä?
Suomen kohtaloiden taustalla Venäjä-suhde on aina vaikuttanut enemmän kuin usein halutaan muistaa. Myös suomalaiselle älymystölle ja valtaeliitille itäisen naapurin rooli on ollut keskeinen. Milloin Venäjän pelko, milloin sen palvova kunnioittaminen ovat haitanneet asianmukaista suhtautumista.
1800-luvulla älymystön sankarina oli kansakunnan "paras aines" eli se itse. Viholliseksi määriteltiin ruotsinkielisen yläluokan ohella Venäjä, jonka uhka oli toistaiseksi vain potentiaalinen. Itsenäistymisen jälkeen sivistyneistö sai suorastaan ihanteellisen vihollisen Neuvostoliitosta, "itäisen hämärän maasta".
1960-luvulta lähtien roolit vaihtuivat. Neuvostoliitto ei enää kelvannut uuden älymystön ajattelussa konnan osaan, vaan tämä rooli lankesi suomalaiselle porvaristolle, vanhalle kansalliselle sivistyneistölle, jonka nousevat massat nyt haastoivat.
Juuri nyt suhde Venäjään elää jälleen. Äänessä ovat etenkin Venäjän vastustajat ja toisaalta ymmärtäjät. Lyödäänkö Suomessa jälleen päätä mäntyyn? Onko Suomessa kykyä Venäjän realistiseen tarkasteluun ja Suomen aseman vaalimiseen sen pohjalta?
Vladimir Putinin Venäjä ei enää ole supervallan prestiisillä varustettu utopia. Nyt se on kaikkine erikoisuuksineen yhä "normaalimpi" valtio, yhä kiinteämpi osa suomalaista arkipäivää, ja pahoista ongelmista kärsivä suuri naapuri, joka elää kriisivaihetta.
Suomessa ei vielä oikein oivalleta, millainen maa on uusi Venäjä. Katveeseen on jäänyt etenkin se, miten Venäjän älymystö on jakautunut. Toisaalla ovat Putinin "vallan" jyrkät vastustajat, toisaalla sen liehakoivat myötäilijät.
Suomen kohtaloiden taustalla Venäjä-suhde on aina vaikuttanut enemmän kuin usein halutaan muistaa. Myös suomalaiselle älymystölle ja valtaeliitille itäisen naapurin rooli on ollut keskeinen. Milloin Venäjän pelko, milloin sen palvova kunnioittaminen ovat haitanneet asianmukaista suhtautumista.
