Sivullisia-esseekokoelma risteilee Italian 1900-luvun historiassa. Päähuomion saavat henkilöt, jotka ovat jääneet jostain syystä pimentoon. Italiassa he eivät ole tuntemattomia, mutta Suomessa tilanne on osaksi toinen. Tarkastelukulma kulkee suurten poliittisten linjojen taustalla kulkevissa henkilötarinoissa, joiden kautta lähestytään ajankuvaa. Sivullisen huomioita sivullisista.

Historiassa yksilöt esitetään usein joukkona, jotka seuraavat yhteiskunnan tapahtumia sokeana laumana. Todellisuudessa yksinkertaistettujen tapahtumien keskellä toimii ajassaan eläviä ihmisiä, jotka yrittävät selvitä monenlaisin keinoin sodasta, rauhasta, arjesta ja juhlasta. He elävät elämäänsä niillä reunaehdoilla, joita aika tapahtumineen heille tarjoaa. Suurin osa kirjassa käsiteltyjen henkilöiden vaiheista sijoittuu toisen maailmansodan viimeisiin vuosiin, joiden aikana fasistinen Italia rapistui sisällissodan päätteeksi. Ajanjakso on yksi Italian historian kipupisteistä.

Osa kirjan henkilöistä on ollut lähellä vallan ydintä, toiset taas on nostettu jalustalle vasta kuolemansa jälkeen. Lähes kaikille on ollut yhteistä se, että he ovat joutuneet perustelemaan omia tekojaan moraalinsa ja yhteiskunnan arvojen ristipaineessa.

Palkittu kirjailija Primo Levi varttui fasistisessa Italiassa, jossa juutalaisuus ei aluksi leimannut ihmisiä. Rasismista tuli kuitenkin osa fasismia ennen toista maailmansotaa. Miten juutalaisvainot kytkeytyivät italialaiseen fasismiin? Millainen oli Levin elämäntarina keskitysleireillä ja sen jälkeen? Entä millaisen vastaanoton Levin keskitysleirimuistot saivat sodan jälkeisessä Italiassa?

Mussolinille uskollisuutta vannonut Giorgio Perlasca päätyi pelastamaan juutalaisia keskitysleireiltä. Naispartisaani Ada Gobetti taisteli vapauden ja tasa-arvon puolesta. Miksi he vaaransivat oman ja läheistensä hengen nousemalla kapinoimaan valtaapitäviä vastaan? Millaisen jälkimaineen partisaanit ja juutalaisia auttaneet italialaiset ovat saaneet?

Vallan liepeiltä tipahdetttin myös unohdukseen tai mustamaalattavaksi. Mitä tapahtui Mussolinin suosikkilapselle Eddalle ja hänen aviomiehelleen Galeazzo Cianolle? Kirjassa tarkastellaan Mussolinin rakastajattaren Clara Petaccin tarinaa, joka päättyi Milanon Piazzale Loreton hirttäjäisiin. Kuka oli lopulta Clara Petacci ja miten kuva hänestä on muuttunut sodan jälkeen? Entä mitä kuuluu fasistiselle perinnölle nyt, kun sata vuotta on kulunut marssista Roomaan?

Tarina pyhästä Maria Gorettista valottaa, mitä on modernin pyhyyden takana? Miten tuntemattomasta ja köyhästä tytöstä tuli sodan jälkeisessä Italiassa katolisen kirkon lapsipyhimys, joka kokemansa perusteella nostettiin puhtauden, anteeksiantamisen, tyttöjen ja raiskattujen suojelijaksi.

Muusikko Fabrizio De Andrén myötä matkataan sodan jälkeiseen Italiaan. De Andrésta huokuu anarkia yhteiskunnan rakenteita ja toisaalta inhimillisyys yhteiskunnan varjossa eläviä kohtaan. Hänen laulujensa kautta tarkastellaan opiskelijaradikalismia ja yhteiskunnallista levottomuutta. Laura Lahdensuu on suomentanut kirjaan kolme De Andrén tekstiä.

Kuvituksen kirjaan on tehnyt taiteilija Enrico Mazzone.

Timo Tikkala on historian, yhteiskuntaopin ja filosofian opettaja sekä tietokirjailija. Häntä yhdistää Italiaan siellä suoritetut opinnot, erilaiset koulu- ja tutkimusprojektit sekä kiinnostus maan historiaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin.