Komisario Heittolan kollega ja mielitietty Taru Lund päättää ottaa etäisyyttä Järvenpään poliisitalon naljailijoihin ja siirtyä Lahteen. Paikallinen poliisijoukko ottaa naisylikonstaapelin vastaan ristiriitaisin tuntein, ja ensimmäinen rikosjuttu asettaa Lundin tulikokeeseen. Nuoren tytön nimetön vihje metsikössä murhatusta miehestä - hevimuusikko Hojosta - vie tutkimukset Pirunpesänä tunnetulle metsäalueelle. Tytön puhelu jäljitetään läheiseen lastenkotiin, jonka asukkaista yksi on vastikään karannut. Lähes kaikilla tapaukseen liittyvillä tuntuu olevan rikkeitä kontollaan, mutta murhan motiivi on lopulta kaikkea muuta kuin pikkurikollisten välienselvittelyä.

Timo Sandbergin tarkat, yhteiskunnalliset dekkarit ovat keränneet kiittäviä kritiikkejä ja löytäneet uskollisen lukijajoukon. Neljännessä rikosromaanissaan hän kuvaa osuvasti mm. syrjäytyneiden nuorten vaikeuksia ja naisen asemaa miehisessä työyhteisössä. Lämmin huumori sävyttää Lundin ja Heittolan etäsuhteen uusia haasteita. "Timo Sandberg on noussut vähin erin yhdeksi lajin luottomiehistä..." (Keijo Kettunen, HS, Pöllön huudosta)