Toiminnantäyteinen Sammon vartijat -trilogia on klassinen seikkailufantasia, joka ei kätke ekologista sanomaansa! Sen ensimmäiselle osalle Tuliterälle myönnettiin vuoden 2007 Topelius-palkinto parhaasta nuortenkirjasta.
Osa sen paloista vaipui mereen, osan aallot kuljettivat rannoille, missä ne toivat vaurautta ihmisille. Kaksi suurinta kappaletta Väinämöinen keräsi ja kätki. Hävinnyt Louhi puolestaan vei mukanaan Sammon kannen, mutta vannoi vielä kostavansa ihmisille. Kirouksessaan hän lupasi kuivuutta, kylmyyttä, tauteja ja viljan kuihtumista. Sanalla sanoen: ilmastonmuutosta.
Ahti ja Ilmari ovat epätodennäköiset ystävykset, sillä niin erilaisia he ovat. Ahti on komea, kiivas ja hyväpuheinen. Ilmari taas on vähäsanainen ja vetäytyvä. Heitä kuitenkin yhdistää surullinen kohtalo: kummankin isä on vuotta aiemmin kadonnut. Pojat esiintyvät kevätjuhlassa. Kanteleensoitto päättyy katastrofiin, kun kesken Ahdin soolon rehtori vaipuu kaulaansa myöten koulun pihanurmeen.
Jo sukupolvien ajan ovat Sammon vartijat varjelleet Sammon sirpaleita estääkseen Louhen koston ja säilyttääkseen maapallon elinkelpoisena. Pohjolan mahti on kuitenkin taas vahvistumassa ja Louhi aikoo koota Sammon uudelleen. Murusia etsiessään hän on keinoja kaihtamatta valmis tuhoamaan tieltään kaiken. Maailmaa uhkaa kuivuus, köyhyys ja lopulta auringon pimeneminen. Ilmari ja Ahti saavat tietää olevansa Sammon vartijoiden perillisiä. Isien kadottua on heidän vuoronsa. Apunaan Ilmarin neuvokas isosisko Anni, maaginen kannel sekä Väinämöisen miekka, Tuliterä, he lähtevät matkalle, josta riippuu koko maapallon kohtalo. Sammon vartijat jatkaa Sammon tarinaa siitä mihin Kalevala jäi.
Timo Parvela liittyy hauskalla tavalla Sammon tulkitsijoiden joukkoon. Folkloristit ihmettelevät ja pähkäilevät, Parvela sen sijaan ratkoo salaisuuden kirjailijan vapaudella. Kertomuksessa rakentuu hienoja kaaria nykyhetken ja kalevalaisen menneisyyden välille.- Ismo Loivamaa, Ilkka 14.11.2007