Daniel on ratamoottoripyöräilijä, jota pelottaa palata radalle vakavan onnettomuuden jälkeen. Väistämättä matka kuitenkin kulkee Euroopan halki kohti Espanjaa, jossa tiimi odottaa häntä testiviikolle. Hän kantaa mukanaan Henkkaa, päämääränään katoaminen. Helinäkin lähtee karkuun, mutta pakomatka muuttuu pian pelastusoperaatioksi. Kumpikin kantaa kipua, joka näkyy, mutta jota on vaikea sanoittaa ääneen.
Kun minä katselen taivasta kertoo katoamisen vaikeudesta, kuolemasta, arjen suojelusenkeleistä sekä menneisyyden kipeästä. Se kertoo kahdesta ihmisestä, jotka sattuvat toistensa tielle liian sopivasti sen ollakseen sattumaa. Miksi kuolema on toiselle pelastus ja toiselle vankila? Miten annetaan anteeksi alkoholisti-isälle? Ja miten kauan kestää viidentoista sentin suojaraja yhteisellä matkalla?
Tiina Lehtineva käyttää romaanissaan rohkeasti omia kokemuksiaan masennuksesta, surusta ja menetyksestä. Kirjailija vie lukijan tuttuun tyyliinsä niin syviin vesiin, että vaatii tahtoa ja uskoa selviytyä loppuun saakka.