Olavi Paavolainen (1903-1964) oli oman aikansa, uuden nykyajan, näkijä ja tulkki. Paavolaisen kirjat, kulttuurikritiikit, -reportaasit ja matkakertomukset antoivat näkökulmia maailmansotien välisen ajan ymmärtämiseen.

Kirjailijanuransa Olavi Paavolainen aloitti matkamiehenä 1920-luvun Pariisissa. 1930-luvulla hän matkusti natsi-Saksaan ja Neuvostoliittoon ja tutustui näin suursotaa edeltäneen ideologia-asetelman vastapuoliin. Paavolainen vieraili myös Euroopan ja lähialueiden kulttuurien kehdoissa, Ateenan Akropoliilla ja Istanbulissa. Kaukomaiden ja eurooppalaisten kaupunkien lisäksi Paavolaiselle olivat tärkeitä myös jotkut suomalaiset paikat, erityisesti hänen kotiseutunsa Karjalassa.

Esseekokoelma paavolaisen paikat valottaa Olavi Paavolaisen toimintaa hänelle tärkeiden paikkojen kautta. Esseet kertovat Paavolaisen asuinpaikoista, matkakohteista ja hänen persoonalleen ominaisista tiloista. Teoksen kirjoittajina on kirjailijoita, kulttuurikriitikoita ja tutkijoita.