Millainen oli Viipuri, jossa pelättiin ja odotettiin sodan alkamista syksyllä 1939? Mitä tapahtui, kun pakomatkalle oli pakko lähteä, ja miltä paluu evakosta takaisin Karjalaan tuntui? Miten esineet liittyivät luopumisen muistoihin?

Näihin ja moniin muihin Viipuria koskeviin kysymyksiin vastaa Terhi Pietiläisen etnologian alan väitöskirja Monipaikkainen Viipuri: Muistitietotutkimus siirtoväen kaupunkilaisesta karjalaisuudesta. Kosolti uutta tietoa tarjoava tutkimus tuo esiin vähemmän esillä ollutta urbaania näkökulmaa siirtokarjalaisuuteen.

Runsaaseen haastatteluaineistoon perustuva teos kartoittaa kaupunkilaisten karjalaisten ja viipurilaisuuden asemaa osana suomalaista kulttuurista muistia. Viipurilaisten monikulttuurinen ja -paikkainen elämänmuoto katkesi toisen maailmansodan aikana. Niin Viipurilla kuin perheelläkin oli oma roolinsa hegemonisessa kertomuksessa karjalaisen siirtoväen selviytymisestä. Lukija voi eläytyä muistelijoiden kokemuksiin sodasta ja menetyksestä moniäänisen ja rikkaan muistelukerronnan välityksellä.