Lavastettu rinnakkaiselo selvittää neljän johtavan länsisaksalaisen sanomalehden käsityksiä ja lukijoilleen välittämää kuvaa Suomen ulkopolitiikasta 1955-1962 - Porkkalan palautuksesta noottikriisiin. Ajanjakso on Suomen ja presidentti Urho Kekkosen kannalta merkittävä ja mielenkiintoinen.

Suomen ulkopoliittinen linja määrittyi YYA-sopimuksen ja Neuvostoliiton kautta. Kylmän sodan aikaisen Suomen ei poliittisesti arvioitu voivan integroitua länteen. Ainoa lähentymismahdollisuus oli taloudellinen; EFTA:n ulkojäsenyys.

Saksalaislehdistössä Suomen nähtiin indikoivan Moskovan länsipolitiikan kulloisiakin tulkintoja. Suomen ja Neuvostoliiton suhteita ravisuttaneita yöpakkasia ja noottikriisiä arvioitiin saksalaislehdistössä laajemmista suurvaltapoliittisista lähtökohdista. Suomen ei katsottu olleen syypää esiintyneisiin vaikeuksiin. Kekkosen arvioitiin hyötyneen noottikriisistä eniten. Lehdistön mielestä Suomi antoi Moskovan puuttua maan sisäisiin asioihin - "suomettumisen" siemen oli kylvetty.

Länsisaksalaislehdet arvioivat Suomen asemaa toisin kuin suomalaiset tuolloin olisivat halunneet. Tulkinnat vastaavat kuitenkin varsin hyvin nykyisiä historiantutkimuksen käsityksiä Urho Kekkosen ensimmäisestä presidenttikaudesta ja Suomen yleispoliittisesta asemasta.