Uskonto ja sen tutkimus ovat jatkuvassa murroksessa. Yksittäisten uskonnollisten perinteiden ja ryhmien tutkimuksen rinnalle on muodostunut uusia tutkimuskohteita ja näkökulmia. Media, populaarikulttuuri ja nykyajan yhteiskunnallisesti keskeiset kysymykset kiinnostavat entistä enemmän.

Pehmeitä kumouksia. Uskonto, media, nykyaika käsittelee uskontoa ja sen tutkimista nykyajan mediavetoisessa kulttuurissa. Teoksessa analysoidaan media- ja populaarikulttuurin uskonnollisuutta ja siihen vaikuttavia laajempia yhteiskunnallisia prosesseja sekä pohditaan, millaisia uusia menetelmällisiä ratkaisuja uskonnontutkimus voisi hyödyntää vastatakseen nykypäivän tarpeisiin. Teos hahmottaa kriittisiä kulttuurintutkimuksellisia ja uskontososiologisia lähestymistapoja yhdistellen "pehmeitä kumouksia" uskontotieteen tutkimusperinteisiin ja -kohteisiin. Sen mukaan uskontotiede on kiinnostunut enenevässä määrin nykypäivän mediakulttuurista, mikä vaatii uutta tieteidenvälistä ja kriittistä pohdintaa siitä, millainen asema uskonnolla on yhteiskunnassa.

Teemoja kohdennetaan yksittäisissä luvuissa eri tavoin. Niissä pohditaan uskontotieteen menetelmällisiä mahdollisuuksia, tutkijoiden yhteiskunnallista roolia ja selvitetään, millainen ymmärrys uskonnosta vallitsee maallistumista koskevan ajatuksen kulta-ajan jälkeen. Uskontoa koskevissa mediakeskustelujen analyyseissa kerrotaan, miten media käsittelee islamia ja miksi uskontouutisointi herättää kritiikkiä kaikissa osapuolissa. Mediavetoista populaarikulttuuria tarkastelevissa luvuissa kysytään, mitä yhteistä on faniudella ja uskonnolla sekä paljastetaan, miksi uskonnosta puhutaan ja vaietaan jalkapallon yhteydessä. Kirjan artikkelit tarjoavat monipuolisen ja näkemyksellisen analyysin uskonnosta ja sen käsitteellistämisestä nykypäivän tarpeisiin. Teos sopii yliopistolliseksi kurssikirjaksi ja lukemistoksi kaikille nykyajan uskonnollisuudesta ja sen tutkimuksesta kiinnostuneille.

Pehmeitä kumouksia kokoaa yhteen Turun yliopiston uskontotieteen dosentin Teemu Tairan kirjoituksia kymmenen vuoden ajalta. Yhdeksän luvun lisäksi teoksessa on pitkä johdanto, joka kartoittaa uskontotieteen muutoksia 1990-luvun alusta nykypäivään.