Kuuntelija voi aistia laulajan ilmaisun omalla kehollaan. Laulajan ilmaisu voi liikuttaa kuuntelijaa ja ottaa tämän jopa kokonaisvaltaisesti haltuunsa. Laulaja-lauluntutkija Anne Tarvaisen etnomusikologian alaan kuuluva väitöstutkimus lähtee liikkeelle näistä kokemuksellisista lähtökohdista käsin.

Tutkimus keskittyy ihmisen äänelliseen ilmaisuun ja siihen, miten toinen ihminen voi ymmärtää tätä ilmaisua. Tutkimus pohjautuu tutkijan omille kuuntelukokemuksille. Analyysiesimerkkinä toimii islantilaisen populaarimusiikin artistin Björkin Undo-kappaleen lauluesitys.

Tutkimuksen tavoitteena on uudenlaisen, tunneherkän tutkimusmenetelmän kehittäminen laulun- ja musiikintutkimukseen. Tutkimuksessa luodaan kehoperustaista teoriaa musiikillisen ilmaisun tarkastelemiseen. Lisäksi kehitellään erilaisia tapoja kuunnella laulajaa ja kuvata laulajan ilmaisua niin kielellisesti kuin graafisestikin. Työn teoreettisena ja menetelmällisenä pohjana on etnomusikologian lisäksi fenomenologia, psykoanalyyttinen ja kehityspsykologinen tutkimus sekä vokologia ja fonetiikka.

Aiemmasta lauluntutkimuksesta poiketen laulajan ääntä ja ilmaisua ei tarkastella perinteisistä genre- tai tunnekategorioista käsin. Sen sijaan ilmaisua tarkastellaan hienosyisemmällä tasolla. Ilmaisu liittyy niihin nyansseihin, joita kuuntelija voi aistia laulajan äänestä. Laulaja tuottaa nämä nyanssit - kuten äänensä ylipäätäänkin - kehollaan, ja kuuntelija aistii nämä nyanssit omalla kehollaan.

Kuuntelija voi aistia laulajan ilmaisusta esimerkiksi laajenemista, supistumista, vavahtelua jne. Laulajan ilmaisu voi tällä tapaa ”liikuttaa” kuuntelijaa ja tämän myötä tuntua omakohtaiselta. Kuuntelijan ei tarvitse olla välttämättä tietoinen tästä kehollisesta tasosta, jotta hän voisi ymmärtää laulajan ilmaisua. Hän voi kuitenkin tulla siitä tietoiseksi keskittymällä kehonsa tuntemuksiin. Tällä tavoin kuuntelija voi oppia aistimaan laulajan ilmaisua yhä herkemmin koko kehollaan kuunnellen.

Björkillä on laaja repertuaari ilmaisullisia keinoja, joilla hän luo lauluesitykseensä erilaisia kehollisia laatuja. Undo-kappaleessa tällaisia laatuja ovat muun muassa työläys, ahtaus, yrittäminen ja irtipäästäminen sekä täyttyminen ja avautuminen. Björk toteuttaa nämä laadut äänellään mitä moninaisimmin tavoin. Esimerkiksi täyttymisen laadun hän luo venyttämällä ajallisesti laulamaansa tavua, lisäämällä äänensä intensiteettiä ja kasvattamalla suuontelonsa tilavuutta. Työläyden laadun hän sen sijaan luo narisevalla äänellä sekä suppealla ja vaivalloisella artikulaatiolla.

Laulajan ilmaisu ei toimi mekaanisesti, vaan sen olemukseen kuuluu jatkuva muuntuvuus ja yllätyksellisyys. Sen vuoksi ilmaisua onkin hyvä tarkastella valmiiden kategorioiden sijaan elävästä kokemuksesta käsin. Ilmaisun käsitteen avulla voidaan myös lähestyä laulamisessa olennaisia kysymyksiä aitoudesta, uskottavuudesta ja läsnäolosta.