Musiikin ammattilaisuudessa tapahtuva muutosprosessi on tällä hetkellä nopea. Muusikot eivät enää esiinny yksinomaan perinteisille konserttiyleisöille, vaan työskentelevät yhä useammin toisentyyppisissä tiloissa ja ympäristöissä. Lisäksi työskentely tapahtuu monenlaisten ryhmien kanssa, joiden jäsenten elämäntilanteet vaihtelevat. Tämä artikkeliväitöskirja käsittelee laajenevaa ammatillisuutta tarkastelemalla muusikoiden työtä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Tähän ilmiöön, joka edellyttää äärimmäisen joustavaa työskentelyotetta, viitataan tutkimuksessa uudella käsitteellä hybridiammatillisuus. Keskeinen tutkimuskysymys on: kuinka sairaalamuusikoiden työ edistää musiikin laajentuvan, hybridin ammatillisuuden uudenlaista määrittelyä oman aikamme muuttuvassa yhteiskunnassa?