Väinö Tannerin klassinen kolttalappalaisten ja heidän elämänsä peruskartoitus vuodelta 1929. Teos luo näkökulmaa nyt käytävälle keskustelulle alkuperäiskansojen kohtalosta ja elinympäristön säilyttämisestä. Tannerin teosta pidetään Pohjoismaissa tieteellisen saamentutkimuksen perusteoksena.

Kääntänyt: Pirjo Hyvärinen