Eletty ja muistettu tila tuo tilaa koskevaan keskusteluun ajallisen näkökulman. Teoksessa usean tieteenalan edustajat tarkastelevat tilan ja ajan yhteyttä. Lähtökohtana on pohtia tilassa elävän ja sitä tulkitsevan ja luovan ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan.
Muutamme ympäristöämme omalla toiminnallamme jatkuvasti. Se ei tapahdu tyhjiössä, vaan siihen vaikuttavat itse ympäristön lisäksi erilaiset perinteet, käsitykset ja diskurssit. Ne eivät ole syntyneet tässä hetkessä, vaan pidemmän tai lyhyemmän ajanjakson aikana. Siksi tilan kokemista, hahmottamista ja rakentamista voidaan tulkita myös muistamisen, menneisyyden vaikutuksen ja erilaisten traditioiden näkökulmasta. Kokemukset ja merkitykset ovat samanaikaisesti sekä henkilökohtaisia että kulttuurisesti määrittyneitä, yhteisöllisiä.
Teoksen artikkelit muodostavat kolme kokonaisuutta. Niissä pohditaan havaitsemisen ja tilan suhdetta, tilan rajaamista ja siten muotoutuvia identiteettejä sekä tilaa suunnittelun ja kaupungin näkökulmasta.