Tutkimuksen Suomen kieli opiskeluvälineenä tavoitteena oli saada selville Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja -opistossa suomenkielisiä tutkintoja opiskelevien ulkomaalaisten tarve suomen kielen lisäopintoihin. Tavoitteena oli siis selvittää, mikä on opiskelijoiden tämänhetkinen suomen kielen taito, selviävätkö he opinnoistaan näillä taidoillaan ja tiedoillaan ja jos tarvitsevat lisäharjoitusta, missä asioissa lisäopiskelua tarvitaan. Tutkimuksen vastaajat olivat opiskelijoita kolmesta Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja -opiston yksiköstä: Lappeenrannan liiketalouden ja tekniikan sekä Imatran matkailun yksiköistä. Kaikkiaan vastaajia oli 22. Kaikkien vastaajien kansallisuudet eivät selvinneet vastauksista. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulomakkeen avulla, jossa oli kuusi avointa kysymystä tarkennuskysymyksineen. Kysymykset oli jaettu neljään osa-alueeseen, joita olivat kielen puhuminen, kuullun puheen ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Lisäksi kysyttiin sitä, mikä suomen kielessä on vaikeata oppia ja mitä harjoitusta vastaajat eniten tarvitsevat. Saatua aineistoa tutkittiin kahdella eri tavalla: vastausten sisällön ja tuotetun tekstin pohjalta. Sisältö antoi tulokseksi vastaajan tiedostaman tilanteen suomen kielen osaamisestaan, ja tekstirakenteen analyysi toi esiin tiedostamattoman ongelma-alueen. Suomen kielen lukemista vaikeuttivat eniten suppea sanavarasto ja kielen agglutinoitunut rakenne. Kirjoittamisessa ongelmia tuottivat asiakirjojen laatiminen ja kuvaileva kirjoittaminen. Puheen ymmärtäminen oli vaikeaa, jos puhuttiin liian nopeasti, artikuloitiin epäselvästi tai puheessa oli paljon murteellisuuksia ja slangia. Vaikeimpia asioita suomen kielessä olivat vastaajien mielestä sanojen taivutus, sijamuodot ja lauserakenne. Osa vastaajista ymmärsi kaiken oppitunnilla kuulemansa opetuspuheen ja osan mielestä ymmärtäminen oli vaikeaa, kun puhutaan liian nopeasti tai artikuloidaan epäselvästi. Harjoitusta suomen kielessä vastaajien mielestä tarvitsivat eniten sijamuodot, objekti, vokaalin pituus ja astevaihtelu. Jokainen vastaaja luki säännöllisesti jotain suomenkielistä tekstiä, eniten sanomalehtiä. Siis suomen kielen perusteet ovat riittävät arkitekstin lukemiseen. Kuvailevan kirjoittamisen vaikeus johtuu tutkimuksen mukaan pitkälti sanavaraston suppeudesta. Suomen kielen agglutinoitunut rakenne poikkeaa paljon vastaajien äidinkielen rakenteesta, joten opetuksessa suomen kielen rakennetta voi selvittää toiseen kielijärjestelmään kuuluvan, jo tunnetun kielen avulla. Puheviestinnässä esille tulleisiin ongelmiin, epäselvään ja nopeaan puheeseen, jokainen äidinkielenään suomea puhuva voi löytää ratkaisun kiinnittämällä huomion puheensa tempoon ja selvyyteen. Tutkimuksen tulosten perusteella suomen kielen kurssi näyttää olevan tarpeen toteuttaa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja -opistossa. Tulosta tukevat sekä suorat, asiasisällön perusteella saadut vastaukset että tekstianalyysin pohjalta saadut tulokset.