Suur-Synty Kiesus on 1954 Inkerissä syntyneen Arvo Survon viisi vuotta työstämä suurtyö, johon hän on muokannut hajallaan olevasta, eri murrealueilta kerätystä kansanrunoaineistosta myös kieleltään yhtenäisen kirkon syntytarinan.

Pääosin alkuperäiset säkeet nostavat esiin entisaikojen Korpikansan luovuuden yhdistää maailmankuvaansa idästä ja lännestä levinnyttä uutta uskontoa kertomuksineen. Tarinoissa korven raatajat kuten Virvi vaivahinen ja Katroi piika pikkarainen kohtaavat pyhien tekstien hahmoja Ruotuksesta ja Juutaksesta santta-Pietariin, Maaria pyhä emoiseen ja Kiesukseen.

Kirjaan sisältyy murresanasto sekä laaja selitysosuus, jossa runonkerääjä hyödyntää myös omia inkeriläisten parissa tekemiään havaintoja ihmisten elämästä ja siinä tapahtuneista muutoksista.

Kuten professori Pekka Laaksonen alkusanoissa mainitsee, tämä teos tarjoaa mahdollisuuden tutustua niihin kertomuksiin, jotka Lönnrot joutui jättämään Kalevalasta pois tai joita hänellä ei ollut käytettävissä. "Suur-Synty Kiesus on Arvo Survon laulama Korpikansan eepos."