Olen tehnyt käsitöitä niin kauan kuin muistan. Vuonna 2003 elätin itseni käsityöllä. Mitä enemmän työhön paneudun, sen useammin näen työn kuvana. Sanoitan sitä. Jotain merkitsen muistiin.

Missä ja miten saisin runon käsityön kanssa esille. Äitini kuoli kolme vuotta sitten. Adresseja tuli paljon. Halusin myös itse tehdä adresseja. Missä kuljinkin, etsin tarvikkeita, joista saisin adressin. Ystäviltä heltisi pitsiä, puuristejä ja etenkin ATK-apua.

Kirjoitin Liisa Enwaldille. Hän etsi runoja, jotka sopisivat. Saimme kannustusta. Otimme vastaan eläville runoilijoille tarjotun haasteen: kirjoitamme runoja myös tilauksesta. Yö tulee hiljaa on ensimmäinen koosteemme sururunoista.

Lieksassa 23. tammikuuta 2008 Eija Mämmi