Kodin ja koulun terveysyhteistyö vaatii kehittämistä
Väitös hoitotieteen alalta
Väittelijä: TtM Marjorita Sormunen
Väitösaika ja -paikka: 7.9.2012 klo 12, Snellmania L21, Kuopion kampus
Kodilla ja koululla on vanhempien mielestä paljolti yhteinen vastuu lasten terveysopetuksesta. Terveystieteiden maisteri Marjorita Sormunen selvitti väitöstutkimuksessaan vanhempien näkemyksiä terveysopetuksen vastuunjaosta. Tutkimuksen kohteena olivat myös kodin ja koulun yhteistyökäytännöt. Sormusen mukaan koulun ja kodin välille tarvitaan tiiviimpää, kumppanuusideologiaan perustuvaa yhteistyötä, jollaista tutkimuksessa kehitettiin.
Euroopan terveet koulut (Schools for Health in Europe) - ohjelmassa toteutetussa toimintatutkimuksessa tarkasteltiin kyselyjen ja haastattelujen avulla kodin ja koulun yhteistyötä ja terveysyhteistyön toteutumista neljässä yhtenäisessä peruskoulussa, joista kaksi toimi kehittämiskouluina ja kaksi noudatti normaalia perusopetuksen opetussuunnitelmaa ilman kehittämistoimia. Ensimmäiset tutkimusaineistot kerättiin keväällä 2008 neljännen luokan oppilailta, heidän vanhemmiltaan ja luokanopettajiltaan sekä kehittämiskoulujen rehtoreilta, kouluterveydenhoitajilta ja terveystiedon aineenopettajilta. Vastaavanlainen aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2010 oppilaiden ollessa kuudennella luokalla. Lisäksi hankkeen toimivuutta selvitettiin haastattelemalla siihen kehittämiskouluissa osallistuneita perheitä ja luokanopettajia kesällä 2009. Kiusaamisesta puhuttava kotona ja koulussa
Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat mielsivät kodin ja koulun yhteisiksi terveysopetuksen sisällöiksi vahvimmin kiusaamiseen ja väkivaltaan sekä avun hälyttämiseen tai hakemiseen liittyvät asiat. Kodin vastuulle kuului opettaa lapsille esimerkiksi riittävään uneen ja lepoon sekä asianmukaiseen pukeutumiseen liittyviä arjen käytäntöjä. Mikään terveysopetuksen sisällöistä ei vanhempien mielestä kuulunut yksinään koululle, mutta lähes kolmannes vanhemmista oli sitä mieltä, että ryhmässä toimimisen taitoihin sekä fyysiseen kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat kuuluvat enemmän koululle kuin kodille. Maaseutukoulujen vanhemmat sekä nuorimmat vanhemmat olivat valmiimpia jakamaan vastuuta koulun kanssa kuin kaupungissa asuvat ja iäkkäämmät vanhemmat.
Tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat ja rehtorit totesivat kuitenkin, että koulut joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta lasten arkeen liittyvien asioiden opettamisesta ja lasten kasvattamisesta. Terveyskumppanuutta koko koulupolulle
Kahden vuoden aikana kahdessa tutkimukseen osallistuneessa kehittämiskoulussa kehitettiin koulun ja kodin terveyskumppanuutta. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuarvioinnin mukaan vanhempien osallisuus kouluyhteisöissä kasvoi, he kokivat saaneensa enenevästi tukea koulusta lasten terveysasioihin liittyen ja heidän tietonsa terveystiedon oppiaineesta lisääntyi.
Tutkimus osoittaa, että koulut tekivät vilpittömästi työtä oppilaiden terveen kasvun ja oppimisen eteen, mutta toiminta ei parhaalla tavalla kyennyt ehkäisemään ongelmia ennalta vaan painottui niiden tehokkaaseen hoitamiseen. Kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä eivät vanhemmat tai opettajat kyseenalaistaneet, mutta yhteistyön toteutustavat ja siihen osallistuminen aiheuttivat osin kriittistä keskustelua.
Sormunen suosittaakin, että koulut lähtisivät rakentamaan vahvempaa yhteistyökulttuuria vanhempien kanssa. – Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen on välttämätöntä lasten tulevaisuuden terveysuhkiin vastaamisessa. Koulujen rooli terveyserojen kaventajana on merkittävä ja sen vuoksi tavoitteeksi tulisi asettaa nykyistä tiiviimpi, tavoitteellisempi ja monipuolisempi, lapsen koko koulupolun kattava yhteistyö perheiden kanssa. Tämä positiivinen muutos edellyttää kouluyhteisöissä perusteellista arvokeskustelua yhteistyön merkityksestä, yhteistyön sisältöjen ja rakenteiden osittaista uudistamista ja niiden kuvaamista koulun opetus- ja toimintasuunnitelmassa sekä henkilöstön vahvaa sitoutumista ja asenteellista tahtotilaa.
TtM Marjorita Sormusen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Toward a home-school health partnership. Participatory action research study, 2008-2010 (Kohti kodin ja koulun terveyskumppanuutta. Osallistava toimintatutkimus 2008-2010) tarkastetaan Terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri, dosentti Mirjam Kalland Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kerttu Tossavainen Itä-Suomen yliopistosta.
Marjorita Sormunen on kirjoittanut ylioppilaaksi Lapuan lukiosta vuonna 1986, valmistunut terveystieteiden maisteriksi vuonna 1999 Kuopion yliopistosta ja pätevöitynyt luokanopettajaksi Tampereen yliopistossa 2003.