Olen syntynyt ja kasvanut Espoossa, ja isäni oli töissä Lindholmin sahalla Espoon asemaa vastapäätä.

Tämä kirja on kertomus lapsuudestani ja nuoruudestani. Silloin melkein kaikki talot olivat punaisia: meidän kotimme, sairaala, kansakoulu, ruumishuone, täisauna - ja höyläämö. Helsinki oli jossakin kaukana, se oli kivenvärinen ja sinne mentiin ruskealla junalla. Smoolanti oli lähempänä, siellä oli aina kesä ja se oli vihreä.

Kissan kasvot ja Lassen kioski on muistelmasarjan ensimmäinen osa, ja se kattaa kirjailijan lapsuus- ja nuoruusvuodet 1938-57. Lapsuudenkoti oli lapsen mielikuvituksessa kuin kissan kasvot; toisella puolen piili peilikuva. Siellä oli toinen maailma, jossa aurinko meni aina alas mutta ei ikinä noussut ylös. Kouluikäisen tytön maailma laajeni, ja uusiksi kiintopisteiksi tulivat Lassen kioski, koulu ja Björkhagenin tanssilava - ja poika, joka näytteli koulun joulujuhlassa Potifaria.