Aunen päiväkirja vuosilta 1937-1948. Se on kirjoitettua puhetta: välimerkitys on mitä sattuu, oikeinkirjoitus, isot kirjaimet ja yhdyssanat horjahtelevat, toistoa, murretta ja mielisanoja on yltä kyllin. Mitään ei ole muuteltu eikä korjailtu. Pilkuntarkka oikeakielisyys on kuitenkin sivuseikka: kun Aunen rytmiin tottuu, lukeminen ei ole vaikeaa. Lue niin kuin kuuntelisit puhetta. Anna mennä, älä välitä pienistä.