Luokkakoko kuumentaa mieliä. Liian suuri luokka nähdään syynä ja luokkakoon pienentäminen ratkaisuna niin oppimistulosten laskuun kuin oppilaiden heikkoon sitoutumiseen koulutyöhön. Luokan maksimikoon vahvistamista asetuksella vaaditaan korotetuin äänenpainoin, ja luokkakoon pienentämiseen myönnetään valtion erillisrahoitusta.
Luokkakoko on kasvatustieteen tutkituimpia kysymyksiä. Tulokset sen yhteydestä oppimistuloksiin ovat kuitenkin ristiriitaisia. Onko pieni luokka parempi kuin suuri? Kenelle se on parempi? Luokkakoon pienentäminen on myös huomattavan kallis koulutuspoliittinen uudistus. On siis kysyttävä, voidaanko haluttu tavoite saavuttaa jollain toisella ratkaisulla pienemmin kustannuksin.
Tässä ensimmäisessä suomenkielisessä luokkakokoon keskittyvässä tutkimuksessa asiaa tarkastellaan useasta näkökulmasta. Kirja vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä kansainvälinen tutkimus sanoo luokkakoosta?
- Minkä kokoisissa luokissa Suomessa opiskellaan?
- Mitkä tekijät määrittävät luokanmuodostusta kouluissa?
- Onko luokan koko yhteydessä oppilaiden saaman tukeen?
- Onko luokan koko yhteydessä oppimistuloksiin?
- Vaikuttaako luokan koko oppimisasenteisiin ja oppilaiden näkemykseen luokastaan?
Kysymyksiin vastataan vuonna 2012 kerätyn valtakunnallisen rehtorikyselyaineiston sekä kolmen eri luokkatasolla toteutetun arviointitutkimuksen valossa. Kirja on suunnattu kaikille peruskoulun kehittämisestä kiinnostuneille: tutkijoista alan opiskelijoihin ja virkamiehistä kentällä toimiviin opettajiin.