Sosiaalityöntekijä joutuu arkipäivän asiakastilanteessa usein luottamaan sellaiseen tietämykseen ja inhimilliseen kokemukseen, joka ei lakeihin kirjaudu. Mikä merkitys laeilla siis on arjen sosiaalityössä? Ja mikä tila juridisoituvassa sosiaalityössä jää herkkyydelle, sosiaaliselle kokemukselle ja luovalle oivaltamiselle?